Yliopiston kielikeskus

FAQ

Usein kysyttyjä kysymyksiä ruotsin kursseista
FAQ
    1. Varasijalta kurssille

      ”Olen varasijalla, onko minulla mahdollisuuksia päästä kurssille?”

      Vastaus: Kurssille pääseminen on mahdollista. Tule ensimmäisellä kerralla paikalle katsomaan, olisiko kurssilla tilaa. Joskus myös lisäryhmän perustaminen on mahdollista. On erittäin tärkeää, että ne, jotka eivät aio tulla kurssille, poistavat ilmoittautumisensa Korpista, jotta alun perin varasijalla olevat tietävät pääsevänsä kurssille. Jos ilmoittautumisia ei peruta ja kurssille ei tule tarpeeksi opiskelijoita, kurssia ei voida aina pitää, mistä koituu harmia kaikille. Korppi-ilmoittautuminen on myös vahvistettava.  Vahvistamisaikaa on viikko ennen kurssin ilmoittautumisajan  päättymistä. Korppi muistuttaa ilmoittautuneita vahvistamisesta.  Ilmoittautumis- ja vahvistusajan päätyttyä Korppi poistaa  ilmoittautuneiden joukosta ne, jotka eivät ole vahvistaneet  ilmoittautumistaan.

    2. Ilmoittautuminen ja kurssin ensimmäinen tunti

      "En pääse ensimmäisellä kerralla paikalle, mitä teen?”

      Vastaus: Jos et pääse kurssin ensimmäiselle tunnille, ota yhteyttä kurssin opettajaan, sillä muuten menetät paikkasi kurssilla. On siis tärkeää olla läsnä ensimmäisellä kerralla, tai jos se ei ole mahdollista mutta aikoo osallistua kurssille, täytyy siitä ilmoittaa etukäteen. Katso myös vastaus läsnäolosta.

    3. Tutkintoon kuuluvan kurssin opintopisteet

      ”Ilmoittauduin tutkintoon kuuluvalle kurssille, ja Korpissa kurssin kohdalla näkyy vain 1 opintopiste. Tutkintovaatimuksissa ruotsin kielen osuus on suurempi. Miksi?”

      Vastaus: Uuden kielilain tultua voimaan merkitään opintorekisteriin ruotsin perustason kurssin suullisen ja kirjallisen taidon suoritukset omina erillisinä arvosanoina (TT ja HT). Korppi-järjestelmässä ko. kurssit on tästä syystä jaettu kahdelle kurssinimikkeelle (esim. Svenska för pedagoger/skriftlig ja Svenska för pedagoger/muntlig), vaikka kurssi suoritetaan yhtenä opintojaksona. Ilmoittautuminen tapahtuu vain kirjalliseen (skriftlig) osioon. Kun suoritat kurssin, saat suoritukset molemmista osioista ja näin myös tutkintovaatimuksissa olevat opintopisteet.

    4. Svenska som bildningsspråk

      "Jag har svenska som bildningsspråk, vad gör jag?"

      Om du har svenska som s.k. bildningsspråk, d.v.s. skrivit svenska som modersmål i studentskrivningarna, ska du avlägga de obligatoriska modersmålsstudierna i svenska enligt examensfordringarna vid din fakultet. Finska avläggs som andra inhemska språket. Kontakta Pekka Saaristo pekka.c.saaristo@jyu.fi gällande svenskan och Laura Kananen laura.e.kananen@jyu.fi gällande finskan. Läs mera här.

    5. Ruotsin kieli unohduksissa

      ”En muista ruotsin kielestä mitään enkä uskalla tulla tutkintoon kuuluvalle ruotsin kurssille.”

      Vastaus: Suosittelemme, että teet aluksi tasotestin, jonka avulla voit arvioida, mikä ruotsin kurssi voisi olla sinulle sopiva. Voit aloittaa vaikkapa valmentavista kursseista, jos tuntuu, että ruotsin kielen opiskelusta on kauan aikaa ja tarvitsisit kertausta. Ruotsin kielioppia ja sanastoa on mahdollista kerrata myös itsenäisesti suorittamalla esim. Nätfräsch-kurssin (kurssista voi saada 2 op). Halutessasi voit ottaa yhteyttä myös ruotsin kielen opettajiin ja kysyä lisätietoja.

    6. Suullinen osio

      ”Onko pakko pitää esitelmää? Voiko sen korvata kirjallisesti?”

      Vastaus: Tutkintoon kuuluvaan kurssiin kuuluu kirjallinen ja suullinen osio, jotka arvioidaan erikseen (katso vastaus tutkintoon kuuluvasta kurssista). Suullisen osion suorittamiseen vaaditaan aktiivista osallistumista tunneilla sekä suullisen alustuksen pitämistä. Suullista osiota ei voi korvata kirjallisesti. Esiintymisjännitys on yleistä puheviestintätilainteissa. Jos koet, että jännittäminen voi vaikuttaa kurssin suorittamiseen, keskustele opettajasi kanssa. Kielikeskus järjestää esiintymisvarmuuden kursseja, joissa käsitellään esiintymisjännitystä monipuolisesti ja opetellaan jännityksen lievityskeinoja.

    7. Läsnäolo kurssilla

      ”Kuinka paljon kursseilta saa olla pois?”

      Vastaus: Kielikurssien luonteesta johtuen jatkuva läsnäolo tunneilla on toivottavaa. Tunneilla kartutetaan ruotsin kielen taitoja edellytetylle tasolle ja annetaan näyttöä suullisesta osaamisesta. Sallittujen poissaolojen määrä riippuu kurssin pituudesta. 2 opintopisteen kurssilla poissaoloja sallitaan 4*45 minuuttia, ja 3 op:n kurssilla 6*45 min. Tietojärjestelmätieteen 4 op:n kurssilla poissaoloja voi olla 8*45 minuuttia. Poissaoloperiaatteet noudattavat Kielikeskuksen yleistä käytäntöä.

    8. Pääaineen vaihto

      ”Vaihdoin yliopistoa/pääainetta, joudunko käymään tutkintoon kuuluvan kurssin uudestaan?”

      Vastaus: Kurssia ei tarvitse käydä uudestaan, jos sen laajuus on sama, mutta terminologiaosuus täytyy suorittaa, jos aikaisemmin suoritettu kurssi on eri alalta (jos suorittamasi kurssi on laajuudeltaan pienempi, tulee suorittaa täydennysmoduuli). Varmista suoritusten korvautuminen Ulla Lautiaiselta (ulla.lautiainen@jyu.fi).  Korvaavuuden saamiseksi tulee täyttää ja palauttaa korvaavuushakemus, jonka voit tulostaa kielikeskuksen sivuilta, korvaavuutta ei siis saa ilman hakemusta. Kun aiot suorittaa terminologiaosuuden, ota yhteyttä siihen kielikeskuksen opettajaan, joka toimii oman tiedekuntasi ruotsin kielen vastuuopettajana (tiedekuntasi ruotsin vastuuopettajan näet terminologiaosuus-sivulta).

    9. Ammattikorkeakoulusta yliopistoon

      ”Vaihdoin ammattikorkeakoulusta yliopistoon, joudunko käymään tutkintoon kuuluvan kurssin uudelleen?”

      Vastaus: Humanistisen, matemaattis-luonnontieteellisen, kasvatustieteiden  tiedekunnan opiskelijoille sekä informaatioteknologian tiedekunnan luonnontieteellisen koulutusalan (tietotekniikka ja tietoliikenne) pääaineopiskelijoille myönnetään kandidaatin tutkintoon vaadittavan ruotsin kielen kirjallisen ja suullisen taidon korvaavuus ammattikorkeakoulututkinnon perusteella, mikäli suoritettu kurssi on lain 424/2003 ja asetuksen 481/2003 mukainen ruotsin kielen virkamiestutkintoa vastaava kurssi (maininta tutkintotodistuksessa). Kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijoiden täytyy suorittaa lisäksi terminologiatäydennys, mikäli amk-tutkinto ei ole samalta alalta. Voit varmistaa suoritusten korvautumisen Ulla Lautiaiselta. Korvaavuuden saamiseksi tulee täyttää korvaavuushakemus, jonka voit tulostaa kielikeskuksen sivuilta.

    10. Korvaava koe

      ”Milloin voi tehdä korvaavan kokeen?”

      Vastaus: Jos on jo muulla tavoin hankkinut (esim. työelämässä, asumalla tai opiskelemalla Ruotsissa, on kaksikielinen, mutta sivistyskieli suomi ) kurssin läpäisemiseksi vaadittavat tiedot ja taidot, voi tutkintoon vaadittavan ruotsin kielen kurssin suorittaa korvaavalla kokeella. Korvaavaan kokeeseen kuuluu sekä kirjallinen että suullinen osio. Ota yhteyttä siihen kielikeskuksen opettajaan, joka toimii oman tiedekuntasi ruotsin kielen vastuulehtorina (tiedekuntasi ruotsin vastuulehtorin näet korvaavan kokeen -sivulta).

    11. Kielitaidon ylläpitäminen

      ”Mitä kursseja tutkintoon kuuluvan ruotsin kurssin jälkeen kannattaisi käydä, jotta ruotsin kieli ei pääsisi ruostumaan?”

      Vastaus: Kielikeskuksessa on valinnaisia kursseja, jotka sopivat hyvin suoritettavaksi tutkintoon kuuluvan kurssin jälkeen. Voit myös suorittaa itseopiskelukursseja (esim. Filmstudio). Linkkilistasta löydät linkkejä esim. oman alasi ruotsinkielisiin lehtiin ja muille ruotsinkielisille sivuille – voit vaikka ottaa tavaksi lukea internetistä uutisia ruotsiksi! Käytä kieltä rohkeasti, kun siihen on tilaisuus.

    12. Kirjallisen kokeen uusiminen

      Kirjalliseen uusintatenttiin tulee ilmoittautua vähintään viikko ennen tenttimispäivää. Tiedustele ensisijaisesti tenttimismahdollisuuksista kurssisi opettajalta, tai vaihtoehtoisesti tiedekuntasi vastuuopettajalta. Katso opettajien yhteystiedot.

 

Sivun alkuun

Yhteystiedot

kompassi

Käyntiosoite:
Opintoasiat ja hallinto
Seminaarinmäki, Oppio-rakennus

Sähköposti:
lcinfo@ulc.jyu.fi

Postiosoite:
Yliopiston kielikeskus
PL 35
40014 Jyväskylän yliopisto