Kehittämistyö
Kielikeskuksen toiminnan taustalla on uusimpaan tutkimustietoon pohjautuva opetuksen pitkäjänteinen ja systemaattinen kehittäminen, johon koko henkilökunta on sitoutunut. Alla muutama nosto pedagogisesta kehittämistyöstä.
Uusimuotoiset viestintä- ja kieliopinnot (UVK)
Uusimuotoisten viestintä- ja kieliopintojen (UVK) kehittäminen on tällä hetkellä kielikeskuksen laajamittaisin pedagogisen kehittämisen muoto. UVK:ssa on siirrytty monikielisiin ja -tieteisiin opettajatiimeihin, jotka vastaavat kunkin tieteenalan viestintä- ja kieliopintojen suunnittelusta ja toteutuksesta heti
opintojen ensimmäisestä vuodesta lähtien koko kandidaatintutkinnon ajan. Lue lisää
Luku- ja kaverikoirat kielikeskuksen opetuksessa
Jyväskylän yliopiston kielikeskus, Student Life, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta sekä Kennelliiton Kaveri- ja lukukoirat aloittivat hankkeen, jossa kaveri- ja lukukoiratoimintaa tuodaan kampukselle edistämään opiskelijoiden hyvinvointia ja
opiskelukykyä. Toiminta käynnistettiin Jyväskylän yliopistossa toukokuussa 2018 tilassa MaA104. Lue lisää
INTEGRA
INTEGRA on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kaksivuotinen hanke, jossa kehitetään yliopiston kieli- ja sisältöopintoja integroiva koulutusmalli korkeakoulutetuille ja korkeakoulukelpoisille maahanmuuttajille, joiden tavoitteena on jatkaa keskeytyneitä opintojaan korkeakoulututkinnoksi tai täydentää jo opiskelemaansa tutkintoa suomalaisten pätevyysvaatimusten mukaiseksi. Lue lisää.
Akateemisen asiantuntijuuden kehittyminen -tutkimus
Jyväskylän yliopiston kielikeskus ja Koulutuksen tutkimuslaitos ovat käynnistäneet opetuksen ja oppimisen kehittämiseen liittyvän seurantatutkimuksen, jossa kyselyiden ja haastatteluiden avulla seurataan yliopiston opiskelijoiden asiantuntijuuden kehittymistä kandidaatintutkinnon ajan. Kyselyt ja niihin liittyvät ryhmänohjaustilanteet ovat osa uusimuotoisia viestintä- ja kieliopintoja. Kyselyt toteutetaan ensimmäisen opiskeluvuoden alussa sekä ensimmäisen, toisen ja kolmannen opiskeluvuoden lopussa. Lue lisää.
Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana
Henkilöstön hyvinvointi on merkittävä tekijä kehittämistyössä. Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana -hankkeessa (2014–2015) tarkasteltiin ja kehitettiin ulkopuolisen konsultin avulla kielikeskuksen toiminnan prosesseja, työtapoja ja työhyvinvointia. Lue lisää.
Monikielisten ja -tieteisten opettajaryhmien tiimiytymisen tukeminen
Kielikeskushistorian suurimman kehittämishankkeen, uusimuotoiset kieli- ja viestintäopinnot (UVK), suunnittelun ja toteuttamisen ytimessä ovat monialaiset ja -tieteiset opettajaryhmät. Ryhmien toiminnan kehittämiseksi kielikeskuksessa järjestetään ulkopuolisen konsulttiyritys Balentorin räätälöimä Monialaisten opettajaryhmien tiimiytymisen tukeminen -täsmävalmennus (kevät 2018–talvi 2019). Tiimiytymisen lisäksi valmennuksessa tuetaan työhyvinvoinnin seurantaa ja ylläpitämistä tiimien sekä johtamisen osalta. Valmennus toteutetaan eläkeyhtiö Varman rahoituksella.
Pohja aktiiviselle kehittämistyölle ja yhdessä kehittämiselle on luotu kielikeskuksen pedagogisella toimintatutkimuksella, jota tehtiin kahden vuosikymmenen ajan (1994–2014). Seitsemäs ja tällä hetkellä viimeinen toimintatutkimussykli päättyi keväällä 2014.
Toimintatutkimuksen keinoin on kehitetty kielikeskuksen opetusta, ohjausta ja opetuksen arviointia. Toimintatutkimuksella on kehitetty myös kielikeskusta toiminta- ja työympäristöinä esimerkiksi toiminnan organisoinnin ja rakenteiden näkökulmista. Toimintatutkimuksen rooli on ollut merkittävä sekä kielikeskuksen että kielikeskustyön rakentumisessa nykyiseen muotoonsa.
Kielikeskus on aktiivisesti mukana erilaisissa akateemisen tason kielten opetusta ja oppimista kehittävissä hankkeissa, joissa on kehitetty muun muassa työkaluja monikielisen viestinnän opetukseen ja arviointiin, pedagogisia malleja verkossa tapahtuvan vuorovaikutusosaamisen kehittämiseen sekä akateemisen opetuksen laadunvarmistusta. Näiden lisäksi kielikeskus on mukana pohjoismaisessa yhteistyössä erilaisten verkostojen ja hankkeiden kautta. Kielikeskus on osallistunut aktiivisesti myös yliopiston sisäisiin opetuksen kehittämishankkeisiin.
Lue lisää kielikeskuksen hankkeista.
-
Jalkanen, J., Jokinen, E. & Taalas, P. (Eds.) 2015. Voices of pedagogical development – expanding, enhancing and exploring higher education language learning. Dublin: Research-Publishing.net.
-
Kielikeskuksen 40-vuotissyntymäpäivän kunniaksi vuonna 2017 julkaistiin 40 näkymää kielikeskukseen. Meillä kielikeskuksessa on vahva yhdessä tekemisen kulttuuri ja yksi osoitus siitä on tämä yhdessä tehty juhlajulkaisu. Tutustu julkaisuun 40 näkymää kielikeskukseen ja näet, mitä kaikkea kielikeskuksessa tehdään.
- Tiedot kielikeskuksen henkilökunnan julkaisuista ja esitelmistä ovat TUTKAssa, Jyväskylän yliopiston tutkimus- ja julkaisutietojärjestelmässä.
Kielikeskuksessa on käytössä Oppiossa sijaitseva oppimistila, Language Lounge. Tilan suunnittelun lähtökohtana on ennen kaikkea muunneltavuus ja monikäyttöisyys. Lounge on kalustettu liikuteltavilla ja eri tavoin yhdisteltävillä kalusteilla – tuoleilla, pöydillä, säkkituoleilla ja sermeillä – sekä erilaisia työskentelymuotoja ja tiedonjakamista tukevilla teknologioilla.
Samoja periaatteita noudattaen suunniteltiin myös studio, joka otettiin käyttöön 2016. Studio on Language Loungen tapaan kalustettu liikuteltavilla kalusteilla ja sen kattoon asennetut kauko-ohjattavat kamerat mahdollistavat muun muassa erilaisten ryhmätilanteiden tallentamisen ja analysoimisen. Tila on suunniteltu yhdessä muiden kielikampuslaisten kanssa ja se sopii hyvin myös tutkimusaineiston tallentamiseen.
Kielikampus on Jyväskylän yliopiston kielikeskuksen, 
kieli- ja viestintätieteiden laitoksen, Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen ja opettajankoulutuslaitoksen kielipedagogiikan yhteishanke. Yhdessä muodostamme kansallisesti ja kansainvälisesti ainutkertaisen, kielenjakielenkäytöntutkimusta, kielenopetusta, kielikoulutustajakielikoulutuspolitiikkaakehittävän ja uudistavan moninäkökulmaisen osaamiskeskittymän, Kielikampuksen.
Kielikeskuksen kehittämistyöhön liittyvät kysymykset:
- kehittämispäällikkö Mikko Jäkälä
- johtaja Peppi Taalas
- varajohtaja, yliopistonlehtori Juha Jalkanen