Yliopiston kielikeskus

Akateemisia taitoja

Vuorovaikutusosaaminen

Puheviestintätaitojen ja tieteellisen kirjoittamisen opiskelu on sen harjoittelua, miten saamme oman ainutlaatuisen äänemme kuuluviin tiedeyhteisössä. Viestinnän harjoittelun kautta voimme vaikuttaa niihin asioihin, jotka koemme merkityksellisiksi.

Vuorovaikutusosaamisesta on apua opinnoissa.

  • Ryhmätyöskentelyssä
  • Esiintymistilanteissa
  • Perustelemisessa, palautetilanteissa, kannustamisessa, kysymisessä...
  • Tutustumisessa
  • Konflikten ratkaisemisessa, ongelmanratkaisussa ja päätöksenteossa
  • Hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja kehittämisessä
  • Oman viestijäkuvan muodostumisessa

Vuorovaikutusosaaminen antaa eväitä työelämän tilanteisiin.

  • Työhaastattelu
  • Verkostoituminen ja sidosryhmyhteistyö
  • Tiimityöskentely
  • Kokoukset ja neuvottelut
  • Esiintyminen, kouluttaminen ja opettaminen
  • Esimiestehtävät ja johtaminen

Ryhmätilanne

Lukeminen

On myös tärkeää, että mietit mikä on lukemisesi tarkoitus, eli kuinka tarkasti sinun tulee omaksua lukemasi asia. Hyvä lukija valitsee aina sopivimman lukutekniikan tarkoitukseensa.

Yliopisto-opintojesi aikana luet paljon esimerkiksi kurssimateriaaleja, tenttikirjoja ja oman alasi tieteellisiä artikkeleita. Yleensä tieteellisissä teksteissä sivuja on paljon, mutta lukemiseen käytettävä aika on rajallinen. Tekstien lukeminen voi myös tuntua hankalalta, jos tekstissä on paljon sinulle vieraita sanoja tai jos et yrityksistä huolimatta löydä tekstin pääkohtia tai pysty muodostamaan tekstin sisällöstä yleiskuvaa. Tehokas lukeminen on kuitenkin opintojesi etenemiseksi olennaisen tärkeää. Onneksi lukutekniikkaa voi kehittää.

Tieteellisten tekstien ymmärtäminen helpottuu, kun osaat:

  • ennustaa ja ennakoida. Aktivoi aiempi tietosi tekstin aiheesta tai aihepiiristä:
    • Mieti, mitä jo tiedät tekstin aiheesta. Tämä auttaa myös itse lukuvaiheessa: ymmärrätkö asian, vaikka et joka sanaa tiedäkään?
    • Voitko arvata joidenkin uusien sanojen merkityksen päättelemällä aikaisemman tietosi perusteella?
  • paikantaa ja löytää tietoa. Akateemisten tekstien rakenteen ymmärtäminen sekä oikean lukustrategian valinta nopeuttavat olennaisen tiedon löytämistä:
    • Haetko vastausta johonkin tiettyyn kysymykseen? Vai luetko yleiskuvan saamiseksi? Löydät lisätietoa lukutekniikoista sivun seuraavasta osiosta.
    • Tiedätkö, millainen rakenne on tutkimusraportissa? Entä katsausartikkelissa (review article)?
    • Osaatko lukea graafista ja visuaalista tietoa (taulukoita, kuvioita, kaavioita, jotka tukevat tutkimusraportin tulosten ymmärtämistä)?
    • Käytätkö hyväksesi tekstin jäsentäjiä, jotka usein osoittavat asioiden väliset syy ja seuraus -suhteet, vastakohtaisuudet jne. (esimerkiksi joten, toisaalta, lisäksi, sen sijaan)?
  • lukea kriittisesti ja arvioida lukemaasi
    • Osaatko päätellä, tulkita, erottaa faktatiedon ja mielipiteen sekä tehdä johtopäätöksiä?
  • jäsentää tietoja
    • Osaatko tehdä muistiinpanoja pääkohdista ja olennaisista yksityiskohdista?
    • Osaatko yhdistellä tietoja ja tiivistää niitä (suullisesti ja kirjallisesti) eri tarkoituksia varten?

Tiedonhankinta

Tiedonhankintataidot kuuluvat oleellisena osana yliopisto-opintoihin. Niiden avulla pystyt erottamaan luotettavan ja tarpeellisen tiedon eri kanavien kautta saatavasta informaatiotulvasta. Tietoa täytyy osata hallita, käsitellä ja valikoida käyttötarkoituksen mukaan. Tiedonhakua helpottavat erilaiset verkossa toimivat kirjastot, arkistot ja erilaiset online-tietokannat, jotka mahdollistavat nopean, rajatun ja kattavan tiedonhaun.

Lukutekniikoita

1. Silmäily (skimming) eli yleisvaikutelman hankkiminen tekstistä

Akateemisten tekstien lukeminen tulee helpommaksi, jos käytät ennen varsinaista lukemista muutaman minuutin tekstin silmäilyyn, selailuun ja tutkimiseen. Silmäily ei varmasti lisää kokonaislukuaikaasi, vaan jopa säästää sitä. Tekstin silmäily ennen varsinaista lukemista auttaa selvittämään sen hyödyllisyyden tarpeisiisi sekä sen sisällön pääpiirteissään. Tämän tiedon avulla voit päättää, mitä luet ja missä järjestyksessä, mihin kohtiin keskityt ja mitä et ehkä lue ollenkaan. Silmäily auttaa lukemaan valikoivasti. Näin silmäilet:

http://www.uefap.com/reading/efficien/skim/skim.htm

2. Skannaus (scanning) eli tiettyjen yksityiskohtien etsiminen esimerkiksi jonkin asiasanan perusteella

Tässä etsitään yleensä vastauksia kysymyksiin mikä, kuka ja milloin. Tiedät kysymyksen jo etukäteen ja voit keskittyä vain löytämään vastauksen siihen. Näin käytät scanning-tekniikkaa:

http://www.uefap.com/reading/efficien/scan/scan.htm

3. Pääkohtien etsiminen

Pääkohtia etsiessä käytetään hyväksi tietoa siitä, miten teksti rakentuu, ja haetaan tietoja esimerkiksi seuraavista asioista: miksi teksti on kirjoitettu, mikä on ollut kirjoittajan tarkoitus ja mitkä ovat tärkeimmät argumentit. Esimerkkejä tieteellisten tekstien rakenteesta ja siihen liittyviä tehtäviä:

http://www.uefap.com/reading/underst/structure/structure.htm
http://unilearning.uow.edu.au/reading/1d.html

4. Kriittinen / arvioiva lukeminen (intensiivinen)

Jos asenteesi luettavaan tekstiin on kriittinen tai arvioiva, vertaat todennäköisesti kirjoittajan näkemyksiä omiisi tai jonkun muun näkemyksiin. Tosiasioiden ja kirjoittajan mielipiteiden erottaminen on myös tärkeää. Apukysymyksiä kriittiseen lukemiseen:

http://www.uefap.com/reading/crit/critfram.htm

Opintojesi edetessä alakohtainen tietosi lisääntyy, jolloin lukeminenkin helpottuu.

Sanaston oppiminen

Sanavaraston kartuttaminen saattaa helpottaa akateemisten tekstien lukemista.

Sanastoa voi opiskella monella eri tavalla. Kun opettelet uusia sanoja, ei riitä että opettelet vain sanan käännöksen. Kiinnitä huomiota myös sanan kirjoitus- ja ääntämisasuun, yleisimpiin synonyymeihin, kollokaatioihin, sanan tyyliin, jotta voit varmistua sanan merkityksestä ja siitä, että käytät sitä oikein. Muista myös kerrata!

  1. Lukiessasi vieraskielistä akateemista tekstiä, vastaasi tulee usein tuntemattomia sanoja. Käytä silloin sanastostrategioita: yritä muodostaa tekstistä yleiskuva, älä takerru yksittäisten sanojen merkityksiin.
  2. Päätä, onko tuntematon sana olennainen kirjoittajan pääajatuksen ymmärtämiseksi
  3. Jos ei, jatka lukemista.
  4. Jos kyllä, yritä ymmärtää sanan merkitys kontekstista (= koko lause, koko kappale, ympäröivä teksti jne.).
  5. Jos kontekstikaan ei auta, käytä sanakirjaa.

Merkityksen arvaaminen kontekstin avulla
Arvaaminen voi auttaa sanan yleismerkityksen löytämisessä, mikä usein riittääkin tekstin ymmärtämiseen. Tämän taidon kehittäminen vaatii harjoittelua, mutta sen avulla voit lopulta tulla paremmaksi lukijaksi. Merkityksen arvaaminen vaatii lausekontekstista löytyvien vihjeiden analysoimista. Vihjetyyppejä on yleisesti ottaen yhdeksän:

  1. kuvattu tilanne on ennestään tuttu,
  2. kirjoittajan antamat selitykset, esimerkit tai kuvaukset,
  3. syy ja seuraus – suhteet (koska, niin, täten jne.)
  4. vertailusuhteet (mutta, kuitenkin, vaikka jne.)
  5. sanat, joilla samankaltainen merkitys,
  6. viitesanat (toinen, tämä, sellainen jne.)
  7. kuvailevat sanat, tunnistetaan ainakin, onko niiden merkitys positiivinen vai negatiivinen,
  8. kirjoittajan tarjoama määritelmä,
  9. sanan osat, esim. etu- ja loppuliitteet.

Lisätietoa:

Andy Gillettin www-sivulla UEFAP (Using English for Academic Purposes) on neuvoja sanaston kartuttamiseen ja esim. akateemiseen sanastoon liittyviä harjoituksia.

Andy Gillettin www-sivu UEFAP (Using English for Academic Purposes).

Linkkejä sanakirjoihin:

Toimiminen ryhmässä

  • Ryhmätyötilanteessa kaikilla on vastuu tehtävän edistämisestä ja tavoitteen saavuttamisesta.
  • Ryhmä tarvitsee erilaisia jäseniä, heidän osaamistaan ja persooniaan.
  • Ota muut huomioon, kuuntele ja arvosta muiden puheenvuoroja – vaikka et olisikaan samaa mieltä.
  • Kerro ajatuksistasi, kanna kortesi kekoon.
  • Ryhmässä saatat huomata, että juuri nyt tarvitaan kriittisiä kysymyksiä, yhteenvedon tekemistä tai tukea ja kannustusta –toimi ryhmän hyväksi, yhdessä voitte saavuttaa hyviä tuloksia.
  • Ryhmätyössä on kysymys yhteistyöstä, ei kilpailusta.

Palautteen pyytäminen, antaminen ja vastaanottaminen

  • Palaute voi muuttaa ajattelu- ja toimintatapojasi tarkoituksenmukaisemmiksi.
  • Pyydä palautetta, se tehostaa oppimistasi.
  • Anna palautetta sellaisista asioista, joille palautteen saaja voi tehdä jotain .
  • Kerro, mikä näkemässäsi tai kuulemassasi oli hyvää ja toimivaa.
  • Anna rakentavaa palautetta: kerro, miten toinen voi kehittää toimintaansa.
  • Kerro vaihtoehtoja suorituksen parantamiseksi ja tarvittaessa perustele ehdotuksesi.
  • Anna palautetta yksityiskohtaisten havaintojesi pohjalta.
  • Kun itse saat palautetta, kuuntele rauhallisesti.
  • Muista, että palaute on aina subjektiivista.
  • Arvosta sitä, että palautteen antaja näkee vaivaa oppimisesi tehostamiseksi.
  • Oppija päättää, onko asia merkityksellinen ja sitoutumisen arvoinen.
  • Sinulla itselläsi on vastuu siitä, mitä otat saamastasi palautteesta huomioon.
  • Voit antaa palautteen antajalle palautetta palautteesta.

Ajankäyttö

  • Ajankäyttö on tärkeä osa opiskelutaitojasi.
  • Aseta työ ja lepo tasapainoon.
  • Ole kohtuullinen ja ystävällinen itseäsi kohtaan.
  • Opiskele sopivasti - jätä aikaa opiskelun ohella muuhun elämään.
  • Ajan hallinnalla voit ennakoida ja priorisoida asioita: suunnittele ajankäyttöäsi, aseta työt tärkeys- ja kiireellisyysjärjestykseen.
  • Tekemätön työ yleensä stressaa eniten.

Kuunteleminen

Luennolla sinun täytyy ymmärtää puhujan viesti ja argumentit, jotta voit arvioida niitä kriittisesti ja kirjoittaa niiden pohjalta esimerkiksi muistioita, muistiinpanoja tai vastata tenttikysymyksiin. Seminaareissa sinun täytyy ymmärtää muiden kantoja, käsityksiä, argumentteja, jotta voit vastata niihin, perustella oman kantasi ja kysyä tarkentavia kysymyksiä. Näissä tyypillisissä akateemisissa tilanteissa tarvitset aktiivisen kuuntelemisen taitoja ja muistiinpanotaitoja.

Aktiivisen kuuntelijan tulisi osata:

  • erottaa ydinkohdat ja keskeiset asiat kuulemastaan
  • erottaa mielipiteet ja faktat toisistaan
  • arvioida kuultuaan
  • tehdä yhteenvetoja ja tiivistyksiä kuulemastaan
  • tehdä päätelmiä kuulemastaan
  • tehdä muistiinpanoja
  • tehdä ero suoran lainauksen ja omin sanoin muistiin merkityn tiedon välillä jo muistiinpanoja kirjoittaessaan
  • tehdä yhteenvetoja ja käyttää lyhenteitä muistiinpanoissaan
  • tulkita muistiinpanojaan jälkikäteen

Tietoa ja ohjeita kuuntelemiseen ja muistiinpanojen tekemiseen:

Yhteystiedot

kompassi

Käyntiosoite:
Opintoasiat ja hallinto
Seminaarinmäki, Oppio-rakennus

Sähköposti:
lcinfo@ulc.jyu.fi

Postiosoite:
Yliopiston kielikeskus
PL 35
40014 Jyväskylän yliopisto